Tällä sivulla julkaistaan yhdistyksen jäsenten omia kertomuksia. Jos haluat jakaa omat matkakokemuksesi muitten kanssa, ota yhteyttä sivujen päivittäjään.

Kefalonian kiertoajelulla pysähdyimme ihailemaan myös Myrtoksen upeaa hiekkarantaa (kuvassa), jonne ei bussilla kuitenkaan valitettavasti päässyt. Vuokraamalla oman auton se olisi ollut mahdollista.

KEFALONIA ELOKUUSSA 2008

Kefalonia on Joonian saariston suurin saari, jonka upeissa maisemissa riitti ihailtavaa kahdeksi viikoksi hyvinkin, pitempäänkin olisimme viihtyneet. Kefalonian saari koki kovia aikoinaan ensin miehityksissä, ja vuonna 1953 saarta vavisuttaneessa suuressa maanjäristyksessä. Maanjäristys ja lukuisat jälkijäristykset tuhosivat mennessään lähes kaiken saarella, ainoastaan pohjoiseen Fiscardon kylään jäi muutamia rakennuksia pystyyn.

Kefalonian koettelemuksista saa aika hyvän käsityksen kirjasta Kapteeni Corellin mandoliini. Kirjan pohjaltahan on kuvattu myös elokuva kyseisellä saarella, Samin kaupungissa, ja kylästä löytyikin kapteenin nimeä kantava kahvila. Maistoimme kapteenin vohveliannosta, mutta meidän makuumme se oli vähän liiankin makea.

Karavomiloksesta, vain kilometrin päästä hotelliltamme löytyi yksi saaren upeimmista nähtävyyksistä, maanalainen luolajärvi, Melissani-järvi. Järvi on hyvin pieni, mutta sitäkin näyttävämpi. Maanalainen luolajärvi on osittain paljas kun luolan katto on toisesta päästä romahtanut. Aukosta luolaan pääsevä auringonvalo saa veden säihkymään turkoosin eri sävyissä. Kuva luolan avoimelta puolelta kohti luolana säilynyttä osaa (alla oikealla), ei tee ollenkaan oikeutta sille väriloistolle jonka luolassa näimme, mutta antaa ehkä jonkunlaista suuntaa näkymästä.

Kapteeni Corellin kahvila.

Melissanin luolajärvi .

Kefalonian pääkaupunki on Argostoli, mutta siellä vietimme vain yhden päivän aikatauluistamme johtuen. Vaikka matkaa lomakohteestamme Karavomiloksesta Argostoliin oli alle 30 kilometriä, vuoristoinen reitti mutkineen, nousuineen, laskuineen ja alhaisine nopeusrajoituksineen teki matkasta paljon pidemmän tuntuisen. Noilla teillä jopa paikalliset taksikuskit noudattivat nopeusrajoituksia! Matkan aikana ehtii nähdä monenlaista upeaa maisemaa, esimerkiksi laajoja viinitarhoja ja toisaalta lukuisia pelottavia jyrkänteitä. Saarella on oma viininsä, Robola, josta maistoimme hyvin erilaisia versioita, jotkut erittäin hyviä, osa hieman kitkerän makuisia.

Saaren toinen suuri kaupunki Sami, sijaitsi vain kahden kilometrin päässä majapaikastamme, ja sieltä löytyi myös hiukan enemmän kauppavaihtoehtoja Karavomiloksen MiniMarketin lisäksi. Varsinaista shoppailua ei Samissakaan voi suuremmassa määrin harrastaa, vaan shoppailunhalukkaiden täytyy sunnistaa Argostoliin. Tavernoja ja ravintoloita löytyi kuitenkin sekä Karavomiloksen että Samin puolelta, ja niistä kaikista herkullisia kreikkalaisia ruokia. Saaren erikoisuuksiin kuuluu myös italialaisvaikutteet useissa ruoissa, esimerkiksi Samista löytyy niin perinteisiä kreikkalaisia kun italialaisiakin ravintoloita, mutta myös muutama modernimpi kahvila ja ravintola. Varsinaisia yökerhoja tai diskoja lähistöllä ei näyttänyt olevan.

Yksi saaren hauska piirre oli saaren vuoristossa vapaana kuljeskelevat vuohet. Oppaamme kertoi niiden olevan niin viisaita, että osaavat itse tulla oikeaan aikaan lypsypaikoille ilman eri kutsua tai paimentamista.

Kati K-J