Siirry sisältöön

Puheenjohtajan tervehdys – Stephen Evans

Καλησπέρα σ΄όλες και όλους!

Pirjo Koskisen sanoja lainaten ja mukaillen ”enpä arvannut, muuttaessani Tampereelle vuonna 2018, että minun käteeni osuisi jonain päivänä kreikkalainen nuija”.

Tampere on tänä päivänä vahvasti muuttovoittoinen ja yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Kyselyissä Tampere loistaa vuodesta toiseen Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina ja halutuimpana muuttokohteena. Rautatieaseman ympäristö ja ratapiha ovat kokeneet mittavan muodonmuutoksen, kun SRV:n kehittämä ja rakentama uusi urheilun, kulttuurin, vapaa-ajan ja liike-elämän keskus on yhdistänyt kaupunkilaisia ja matkailijoita ainutlaatuisilla kokemuksilla ja kohtaamisilla. Olen ylpeä siitä, että täällä Sanna Marinin teollisessa kotikaupungissa on toiminut Suomi-Kreikka yhdistys jo yli 40 vuotta.

Nykyään Tampereelta pääsee Kreikkaan suorilla lennoilla, nimittäin Rodokselle, missä sitrushedelmätarhat ja viljapellot täplittävät historiallista saarta. Sieltä on kotoisin Evi Kotis, Sampolan kansalaisopiston nykykreikan opettaja ja moni muu Tampereella asuva kreikkalainen. Rodoksen historiallinen vanhakaupunki on valittu UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Tampereelta siis pääsee Kreikan aurinkoon muutamalla tunnilla nauttimaan ouzosta ja auringosta, turkoosivesistä ja pitkistä uimarannoista. Aivan viime viikolla Thessalonikin yliopistosta (kevät -23) kävi Tampereella ryhmä arkkitehtuurin opiskelijoita, joten kulttuurivaihto maiden välillä onnistuu hyvin.

Mitä sitten Kreikka meille tarjoaa? Perinteisesti vastaukset ovat demokratia, filosofia, historia, teatteri ja maratoni, mutta tiesittekö että siellä on myös keksitty suihku, herätyskello, nosturi, kellotorni (missä oli sekä aurinkokello ja vesikello eli klepsydra) ja odometri eli tien tai matkan mittari? Äsken kävin naapurimaissa Kroatiassa, Bosniassa ja Montenegrossa, mutta vaikka niissä on vanhoja kaupunkeja ja erityisesti Kroatiassa on kauniita rantoja, sieltä puuttuu kokonaan historian havina, myyttien hohto, vuosisatojen kirjallisuus. Ennen kaikkea Kreikka on pysynyt tavalla tai toisella itsenäisenä ja sen kulttuuri jäi eloon Ottomaanien aikana.

Oma Kreikan taipaleeni alkoi vuonna 1963, kun lontoolainen kirkkokuorolainen tenori opetti minulle antiikin kreikkaa täysin ilmaiseksi ja sitten pääsin jatkamaan rehtorin oppeihin lukiossa, ja sieltä pääsin Oxfordin yliopistoon lukemaan antiikin filosofiaa, historiaa, latinaa ja kreikkaa. Suomessa jatkoin opiskelua ja lopuksi kirjoitin väitöskirjan Homeroksesta ja eeppisestä laulajasta Turun yliopistossa vuonna 2001. Jatkoin nykykreikan opinnoilla Helsingin yliopistossa 2001-2003 ja rupesin käymään Kyproksella ja Kreikassa. Mielikuvituksessa toimiessani kanttorina voin esittää eeppisiä lauluja ja soittaessa urkuja voin improvisoida vuosisatojen vanhoja melodioita, en lyyralla vaan uruilla.

Yllättävä yhteys Suomen ja Kreikan välillä on alastomuuden ihannointi. Antiikin kuvanveisto kuvasi ennen kaikkea alastonta ihmisvartaloa. Veistokset eivät pyrkineet yksilölliseen näköisyyteen, vaan esittivät ihannetyyppejä, kuvasivat ne sitten ihmisiä tai jumalia. Varhaisia maalauksia on säilynyt lähinnä keramiikkavaaseissa. --- Samoin Suomessa pienet lapset kasvatetaan käymään saunassa perheen piirissä täysin alastomina ilman häveliäisyyttä.

Kaikkien ystävyysyhdistysten ongelma on nykynuorten nettiriippuvuus. Itse olen Dante Alighierin, Svenska klubbenin, Suomi-Saksan ja Finn-Brittien jäsen, joten tiedän, että taistelu aktiivijäsenistä on yhteistä. Samaan aikaan koko Suomi ikääntyy. Toivon, että voisimme välillä toimia yhteistyössä toisten yhdistysten kanssa.

Kiitän lämpimästi luottamuksesta tultuani valituksi Tampereen Suomi-Kreikka yhdistyksen puheenjohtajaksi ja erinomaisesta yhteistyöstä yhdistyksen jäsenten kanssa! Jukka Laaksosen historian tuntemus on arvokas lisäys yhdistyksemme toiminnassa. Lupaan jatkaa myös Martinan ja muiden yhdistyksen henkilöiden viitoittamalla tiellä, ja viedä eteenpäin jäsenten erilaisia toiveita, unohtamatta yhteyttä kreikkalaiseen viiniin ja ruokaan...

Yhteistyöterveisin

Στέφανος

Stephen Evans

(kuva 22.2.2023 - pj. Evans esitelmöi aiheesta 50 v. Suomessa + nostalgiaa Kreikassa...)